Hiilen hyvä veto

Eggs florentine.

Kluuvin yläkerrassa sijaitsevan Senaatin Hiilen brunssi oli iloinen yllätys. Hiili on Kluuvin ylitrendikkään ja kliinisen yläkerran rennoin paikka, jossa tehdään monta asiaa oikein.

Parasta Hiilessä on a la carte -brunssilista, erityisesti uppomunat! Brunssilla voi valita listalta mieleisen uppomunavaihtoehdon, hampurilaisen tai ostereita. Like! Pääruoan voi tilata erikseen tai yhdistää buffetpöytään. Testasimme ähkyä uhmaten kolme erilaista uppomunaa ja buffetpöydän. Uppomuna & seisovapöytä -yhdistelmä maksoi 25 euroa, kohtuullinen diili.

Perunasalaatti ja katkaravut olivat alkupalojen parasta antia.

Salaattipainoteinen buffet oli raikas ja laadukas. Tarjolla oli muun muassa peruna- ja parsasalaattia, katkarapuskagenia, hedelmiä, leipää, leikkeleitä ja jälkiruoaksi juustokakkua, juustoja ja marjapiirakkaa. Salaatit, katkaravut ja juustokakku olivat meidän suosikkeja.

Reissumies alkupalojen kimpussa.

Miinusta tulee mehunpuutteesta (Hiilen verkkosivujen mukaan tarjolla on puristettua tuoremehua, me ei löydetty), suppeasta leipävalikoimasta ja haaleasta termarikahvista. Leivät tosin aiheuttivat pöydässä pientä erimielisyyttä, koska osa oli sitä mieltä, ettei brunssilla tarvitse aina olla leipää.

Hiilen upeat uppomunat.

Pöytään tarjoillut uppomunat olivat brunssin kohokohta. Eniten ylistystä sai eggs florentine – uppomunat sienien, pinaatin ja hollandaisekastikkeen kanssa. Muutkin annokset olivat herkullisia, mutta eggs benedict -annoksen pekoni olisi saanut olla rapeampaa ja eggs royalen savulohi oli hitusen kuivaa.  Yksi munista oli kypsynyt liikaa, mutta kahden muun sisus valahti iloisesti (ja oikeaoppisesti) lautaselle.

Eggs royale.

Hiilelle kiitos siitä, että buffetpöydästä on uskallettu jättää perusjutut pois ja nakkien & lihapullien sijaan listalta saa valita brunssiklassikkoja. Ruotsinlaivoilla määrä korvaa laadun, mutta brunssikulttuurin toivoisi kehittyvän toiseen suuntaan. Laatu korvaa määrän.

Hiilen makeat.

Ps. Reissumies & Elovena ilahtuivat uppomuniakin enemmän siitä, että Flora on tullut takaisin!

Pisteet / ruoka: 8 1/2

Pisteet / tunnelma: 8 + (Hiilen sisustus on vähän tylsä, mutta palvelu oli hyvää ja dj:lle terveisiä, loistavaa taustamusiikkia!)

Positiivista: Uppomunat ja a la carte -lista.

Noottia: Missä mehu?

Erikoista:  Jatketaan munateemalla, uppomunia Helsingissä!

Päivän puheenaiheet: Floran pidempi visiitti maailmalla.

Senaatinhiili.fi/

Advertisement

Persoonallisen brunssin metsästys

Taivaallinen french toast the Butler and Chefissä.

Tervehdys tuttu ja ah, niin rakas keväinen Suomi. San Franciscon seikkailut ovat takana ja on aika taas perehtyä täysillä kotimaan brunssitarjontaan. Mutta sitä ennen vielä katsaus Kalifornian brunsseihin.

Olemme blogissa jo aiemmin peräänkuuluttaneet Helsingin brunsseilta persoonallisuutta. Miksi aina samat leikkeleet, mehut ja jogurtit? Brunssipaikkatarjonnan laajetessa myös Suomessa pitää alkaa erottautua joukosta. Ilokseni bongasin, että Cantina West on alkanut tarjoamaan meksikolaista sunnuntaibrunssia hintaan 19,90 €. Eläköön, pitää pian mennä testaamaan muun muassa tortilloja ja marinoituja chilejä tarjoava buffet!

Helsinkiläisravintolat voisivat ottaa mallia maailmalta, vaikka jenkkien länsirannikosta, jossa brunsseja ja aamiaisia löytyy joka lähtöön. Tosin brunssianalyysin tuloksena täytyy sanoa, että buffetteja on kovin vähän, suurin osa brunsseista on á la carte -perustaisia. Paikallisilta kuulin, että buffet-brunsseja on ollut ”joskus aikoja sitten”. Ilmeisesti brunssitarjonnallakin on evoluution kaarensa, jonka alkupäässä on noutopöydät, ja tämänhetkinen normi on tilata erilaisia kananmuna- ja pannukakkuannoksia listalta.

Ranskaisen kahvilan tunnelmaa.

The Butler and Chef on ihana ranskalaistyylinen pieni kahvila San Franciscon viehättävässä South Parkissa, joka oli 90-luvulla dotcom-buumin keskus. Kahvila on listattu kaupungin parhaisiin brunsseihin ja voin allekirjoittaa: kahden kerran kokeilulla brunssi meni ruokansa puolesta brunssikokemusteni kirkkaaseen kärkeen.

Elämäni paras Eggs Benedict ja Belgian Waffles.

Butler & Chefin lista on suht yksinkertainen ja sisältää niin ranskalaistyyppisiä herkkuja (mm. crepes) kuin amerikkalaisempaa tarjontaa.  Listalta kokeilin suussasulavaa Eggs Benedictiä kylmäsavulohen kera, rapeita Belgian Waffleseja banaanilla sekä mielettömän paksua ja pehmeää French Toastia tuoreilla mansikoilla. Brunssin kruunasi luomuappelsiinimehusta tehty mimosa. Jos etsit San Franciscossa brunssipaikkaa, älä epäröi mennä tänne! Paikkaan saattaa joutua hieman jonottamaan, mutta se kuuluu asiaan kaikissa parhaissa brunssipaikoissa SF:ssa. Simppeli kaava: ei jonoa – paikka ei ole loistava!

Paksu, mutta ah, niin mehevä French Toast.

Käväisin viikonloppulomalla myös Los Angelesissa ja päädyimme brunssittelemaan Santa Monicaan, paikkaan nimeltä Huckleberry Cafe. Lähellä kuuluisaa biitsiä sijaitsevassa kahvilassa näkyi losangelaisten innostus terveelliseen ruokaan. Oma annokseni, uppopaistetut kanamunat vihanneksilla oli jopa hieman liian suolaton ja kaverin muna-pekoni oli piilotettu valtavan rucolakasan alle. Toisen kaverini granola, jugurtti ja marjat -annos näytti herkulliselta.

Huckleberry Cafen uppomunat vihanneksilla.

Paistettua munaa, pekonia ja rucolaa.

Granola on vakkariaamiainen USA:ssa.

Yksi mieleenpainuvimmista brunssikokemuksista reissussa oli dim sum -brunssi  lähellä Golden Gate Parkia South Sea Seafood Villagessa. Yleensähän tähän kiinalaiseen ruokailutapaan kuuluu, että tarjoilijat tuovat kärryissä tarjolle pieniä annoksia sisältäviä lautasia, josta valitaan sitä mukaa, mitä keittiöstä valmistuu. Valitut annokset leimataan pöydässä olevaan korttiin ja lopuksi maksetaan. Vähän kuin yllätyksellinen buffet paikalla istuen.

Dim sum -herkkuja.

Tällä kertaa systeemi oli kuitenkin sellainen, että yhdeksän hengen seurueemme merkkasi menuun etukäteen, mitä annoksia halutaan. Jotenkin merkkausvaihe lähti hieman lapasesta, koska tulimme tilanneeksi 46 eri ruoka-annosta. Lopputuloksena meno meinaisi äityi koomiseksi, kun ruuan tulo pöytään ei tahtonut loppua ollenkaan.

South Sea Seafood Villagesta olisi saanut todella tuoretta kalaa.

Lautaset tyhjenivät nopeasti herkuista, mutta lautasia riitti…

Pelastukseni olivat liukkaat syömapuikot, jolla en yksinkertaisesti saanut syötyä liukkaita dumplingseja ja muita nyyttejä niin nopeasti, että olisin tullut ähkyyn. Herkullisiin parsoihin tarttuminen oli lähes mahdotonta. (Järjestetäänköhän jossain ”näin syöt liukkailla syömäpuikoilla” -kursseja?) Ruoka oli joka tapauksessa herkullista ja ensikosketukseni dim sumiin sai odottamaan lisäkokemuksia. Saako Helsingistä oikeaa dim sumia, tietääkö kukaan?

Aasialaistyyppisiä brunsseja odotellaan nyt siis vain Helsinkiin, mutta odottaessa voi vaikka vähän matkustella lisää.

-Flora